Etruskien hautamaalauksia tunnetaan vain 200, joista Monterozzin-Calvarion alueella 140. On siis itsestään selvää, että kohde on ansainnut Unescon maailmanperintötunnustuksen. Yleisölle avatut hautakammiot ajoittuvat 600-100-luvulle eKr. Hautakammioiden seinämaalaukset ovat läpileikkaus kulttuurin viisisataavuotiseen maalausperinteeseen. Hautojen seinämaalaukset kuvaavat elävästi etruskikulttuurin arkea, mutta myös uskollisia menoja ja suhdetta kuolemaan.
 |
| Tarquinian kaupunkia ympäröivä muuri. |
"Monterozzi-Calvario" sijaitsee kaupungin muurien ulkopuolella, pienen kävelymatkan päässä keskustasta. Kaupungin kartan ja oppaan voi poimia paikallisesta matkailuinfosta, joka on historiallisen kaupungin ytimessä (Barriera S. Giusto). Matkailuinfoa vastapäätä on Tarquinian arkeologinen museo. Yhteislippu museoihin maksaa 6-8 euroa. Kesäkuussa 2016 "Monterozzi-Calvarion" kahvila ei ollut avoinna eli kierrokselle kannattaa varata mukaan pikkupurtavaa ja juomapullo. Alue on esteetön, mutta pääsy kammioihin ei. Tervejalkaisellekin laskeutuminen jyrkkiä portaita pitkin hautakammion äärelle vaati tarkkaivaisuutta. Ruuhkahuippuina muut museovieraat tulee huomioida erityisen hyvin: portaikko alas on kapea, ja haudan äärelle mahtuu maksimissaan 2-4 henkilöä. Alue on selkeästi rajattu eli alueella ei voi eksyä. Hautojen sisäänkäynnin yhteydessä on infotaulut (kielet italia, englanti), ja lisää luettavaa voi ostaa museokaupasta. Lipunmyynnin yhteydessä on myös wc-tilat. Aakealla ja laakealla paikalla on vähän varjopaikkoja eli hellettä on pakko paeta piiloon hautakammioihin. Hautausmaa on upealla paikalla ja ympärille avautuu kauniit toscanalaiset maisemat. Etruskit osasivat valita vainajilleen komeat viimeiset maisemat!
 |
| Hautausmaalta avautuvat upeat maisemat. |
 |
| Alueella on selkeät kulkureitit. Haudan sisäänkäynnin yhteydessä on opaskyltti. |
Avattuja hautakammioita on 19, joista viidessä voi vierailla vain oppaan kanssa. Alueen ensimmäiset haudat on avattu 1860-luvulla ja moni 1960-luvulla. Yksi haudoista (tai sen seinät) on siirretty kaupungin arkealogiseen museoon. Hautakammiot ajoittuvat siis 600-luvulta - 100-luvulle eKr. Haudat olivat vainajien asuntoja, ja siksi ne jäljittelivät etruskiasuintalojen arkkitehtuuria, kalustusta ja sisustusta. Koot vaihtelivat parista neliöstä kymmeneen. Varallisuuden määrä ratkaisi myös tässä eli mitä merkittävämpi ja varakkaampi henkilö haudattiin, sitä suurempi ja koreampi hauta oli. Haudoista on löydetty sargofagien lisäksi koruja, ruukkuja ja muita tarve-esineitä. Hautojen seinämaalaukset ovat suurempia kuin missään Kreikassa säilyneet maalaukset! "Monterozzi-Calvarion" hautoihin on kuvattu ihmisiä ja eläimiä, metsästys- ja kalastuskohtauksia, urheilukilpailuja, ratsastusharjoituksia, tansseja ja pitoja sekä kreikkalaisia myyttejä ja legendoja.
Arvellaan, että etruskit saapuivat Italiaan Vähä-Aasiasta. Heillä oli oma kieli ja uskonta, mutta he eivät mudostaneet yhtenäistä poliittista kokonaisuutta vaan heillä oli riippumattomia kaupunkivaltioita. Vuosisatojen ajan etruskit levittäytyivät etelän Napolista Tiberin ja Arnojoen rannnikkotasangon kaupungeista sisäsmaahan Apenniineille asti. Etruskit kävivät kauppaa mm. kreikkalaisten kanssa. Myös kreikkalaisia taiteilijoita vaikutti etruskikaupungeissa. Etruskien taide ei ollut kuitenkaan kreikkalaisten kopio vaan itsenäisesti kehittynyt.
 |
| "Hauta Massimo Pallottinon" hautamaalaus on sarja tanssijoita ja kasviaiheita. |
 |
| "Hauta delle Leonessen" maalaukset on ajoitettu 530-520 eKr. Hautakammiota kiertää sarja pylväitä ja miehiä, jotka nojaavat tyynyihin. Myös kalteva katto on koristeltu. |
 |
| "Hauta dei Leopardi" 480/470 eKr. |
"Monterozzi-Calvarion" hautamaalauksissa on selkeästi vaikutteita kreikkalaisesta maalausperinteestä, ja se onkin saanut tietyiltä osin statussymbolin aseman. Tällä tarkoitetaan sitä, että hautojen seinämaalausten arkaainen kreikkalainen tyyli säilyi etruskien kulttuurissa pidempään kun itse kreikkalaisilla. Mitäpä sitä hyvää ja opittua tyyliä vaihtamaan! Tämä perinteiden säilyttäminen oli tyypillistä myös etruskien arkkitehtuurisssa: kun kreikkalaisilta opittuja mukailtu temppelien muoto oli vakiintunut, pidettiin siitä kiinni siihen asti kunnes koko Etruria joutui roomalaisten valtaan. Mitä sitten arkaainen kreikkalainen tyyli tarkoittaa? Se tarkoittaa kaavamaisesti esitettyjä henkilöjä, joilla on pää ja jalat sivustapäin ja vartalo edestä nähtynä. Esimerkiksi "Tomba eli hauta Massimo Pallottino", joka on avattu 1962 ja nimetty etruskologi Massimo Pallottinon mukaan, on esimerkki tästä. Hautakammiota kiertää sekä nais- ja miestanssijoiden että harpun soittajien joukko. Vaatteiden laskokset ovat ilmavasti kuvattu. Pääväri niin kuin monessa muussakin haudassa on punainen. Tämä hauta on 500-luvulta eKr.
Yksi alueen kauneimmista haudoista on "Tomba de Leopardi" 480/470 Ekr. Haudan päädyssä on päätykolmiota mukailevalle alueelle maalattu kaksi leopardia, jonka keskellä on kasviaihe (ehkä oliivipuun oksa?). Katto on maalattu shakkiruuduin. Hautaa kiertää sarja tyynyihin nojaavia hahmoja, joille tarjoillaan viiniä. Sivuseinillä on huilun soittajia ja tanssijoita. Vanhin etruskien tunnetuista maalauksista on 600-luvulta eKr., joka esittää hanhea. Tämä on maalaus on Veijin kaupungissa, ja maalattu suoraan tuffiseinäpinnalle. Tarquiniassa, niin kuin yllä, koristeaiheet on maalauttu pohjustetulle pinnalle.
 |
| "Hauta Mauro Cristofani", 400-luvulta Ekr. |
Kaikki alueen haudat eivät ole yhtä hyvässä kunnossa kunnossa kuin yllä nähdyt. "Hauta Mauro Cristofanissa", 400-luvulta Ekr., maalaukset ovat hädin tuskin silmin nähtävissä. Tässä haudassa vainaja on mitä luultavammin maannut syvennyksessä, minkä koristeaiheet jäljittelevät temppeliä. Tähän hautaan ovat pyrkineet myös haudanryöstäjät. Eikä se ole ainut alueen haudoista, joka on joutunut ryöstön kohteeksi. Tänä päivänä sinun ei tarvitse murtautua sisään hautaan vaan pääset kulkemaan turvallisesti haudan äärelle! Kuten aiemmin kerroin, haudan äärelle kuljetaan usein jyrkkiä portaita pitkin. Haudat ovat ajastimelle valaistuja ja kulku hautaan on erotettu pleksillä tai lasilla. Kontrasti on haudan ja hautausmaalta avautuvaan maisemaan on hämmentävän suuri. Ihailen kuinka kauniin loppusijoituspaikan etruskit ovat vainajilleen valinneet. Sekä haudat että maisemat vetävät hiljaiseksi. Ja hiljaista kohteessa on muutenkin! Kaikki kohteen kävijät ymmärvät kunnioittaa sekä vainajia että muita vieraita.
"Hauta Pulcella" (500-luku eKr.) vaatii ehdottomasti oman maininnan, koska sen sisäänkäynti on sen verran poikkeava. Hautaan kuljetaan pitkää kapeaa käytävää pitkin, ja sen sisäänkäynti on kaukana muista haudoista. Kulku haudalle on jopa teatraalinen, ikään kuin katsojaa valmisteltaisiin näkemään jotain erilaista ja pyhää. Maan sisällä on kosteaa ja viileää, siellä tuoksuu, noh, maalta. Hauta on nimettu kuvatun neidon mukaan (kuvattuna vasemmalla seinällä). Tämän haudan hahmojen vaatteiden koristelu on poikkeuksellisen rikasta ja elävää! "Hauta Pulcellan" neidon lisäksi viimeisellä matkalla vainajaa viihdytti muusikot. Haudan päätyseinä muistuttaa temppeliä (pylväskoristelu). Väistämättä tulee miettineeksi kuka tässä haudassa "asui"? Ilmeisesti nuori, korkea-arvoinen etruski nainen.
Tämän haudan äärelle on lähes esteetön kulku, koska kukkulan laelta mutkittelee ramppi sisäänkäynnin suulle. En ole satavarma onko käytävä haudalle riittävän leveä pyörätuolissa liikkuvalle.
 |
| Sisäänkäynti Pulcellan hautaan. |
 |
| Tomba Pulcella eli Neidon hauta. |
 | |
| Myös tämä kulttuurikohde on joutunut haudanryöstäjien kohteeksi. Kauniita seinämaalauksia on yritetty irroittaa väkisin. Haudan kappaleita on löydetty Saksasta, josta ne on palautettu paikalliseen museoon. |
Lue myös kirjoitukseni Lido, Lidosta, Lidoon. Tarquiniassa on nimittäin kaksi kaupungia Lido di Tarquinia, italialaisten oma rantakaupunki, ja vanha kaupunki Tarquinia, jonka kaduilla voit vaellella historiaa tutkien. Eikö olekin kätevää - voit nauttia rantalomasta ja kulttuurista samassa kaupungissa! Tarquinia on leppoisa ja sympaattinen pikkukaupunki.
Lisätietoa
Tarquinian kaupungin matkailuinfo
http://www.tarquiniaturismo.it/en/
Monterozzi-Calvario Unescon maailmaperintökohteena
http://whc.unesco.org/en/list/1158
Tiesitko tämän?
Etruskit
- Etruskit olivat yksi Italian muinaiskansoista, jonka kulttuuri kukoisti Keski-Italian alueella
800-100 eKr.
- Etruskiyhteiskunta perustui kaupunkivaltioille.
- Tietoa on säilynyt suhteellisen vähän. Yksi näkyvin todiste ovat etruskien hausmaat.
- Kulttuurissa oli piirteitä Italian, Lähi-Idän ja Kreikan kulttuurista.
- Etruskit olivat taitavia sekä kaupankäynnissä, arkkitehtuurissa että taiteissa.
- Etruskien kieltä on pystytty kääntämäään vain katkelmia.
- Rooman ensimmäisten keisareiden joukossa oli etruskeja. Rooma on paljosta velkaa etruskeille. Kaupungin viemärijärjestelmä Cloaca Maxima on etruskien rakentama. Tämän mahdollisti etruskien osaama holvaustekniikka.
 |
| Tässä on hyvä olla. |