S m i k k i s - S m o k i s: syyskuuta 2016

Smikkis-Smokis vieraili keväällä Oslossa (4/2016). Kerroin jo aiemmin matkan sapuskafiiliksiä niinkin omaperäisesti otsikoidussa postauksessa kuin Keliaakikko Oslossa :)

Oslo on siitä kummallinen paikka, että kaupat ovat sunnuntaisin kiinni. Sunnuntaisin paikalliset viettävät laatuaikaa perheen kanssa, ja sinkut potevat darraa. Minunlaiselle museotädille ja turistille se tarkoitti luonnollisestikin päivää museoissa. Tadaa! Kukapa olisi uskonut! Valitsin kohteeksi Bygdøyn museoniemen! Ihanaa! Oslon museotarjonta on poikkeuksellisen runsasta. Kaupunki on loistava valinta museodiggarille, joka ei halua tuhlata vapaa-aikaansa koneessa istumiseen, ja joka pitää sekä korkeatasoisista nykytaidenäyttelyistä että kulttuurihistoriallisista museoista. Itse asiassa syy, jonka takia olin Oslossa oli valtavirtamusa. Sunnuntainailtana Oslossa soitti Dixie Chicks... Jotta turha tässä on itseään museotädiksi kehua :)

Bygdøyn museoniemi on keskustasta pari kilometriä lounaaseen, ja niemellä on useita merkittäviä museoita. Minua kiinnosti Vikingkipshuset ja Norsk Folkemuseum. Paikallisbussi on kätevin tapa matkustaa niemelle. Nappaa rautatietorilta bussi nro 30, joka vie suoraan Folkemuseumin ovelle. Lippu paikallisbussiin kannattaa hankkia automaatista, koska se on lähes puolet arvokkaampi kuljettajalta ostettuna. Automaattiin passaa käteinen ja kortti. Ilman matkalippua ei Oslossa kuljeta, siitä pitävät huolen tarkastajat! Muuten niin mukavat ja kohteliaat oslolaiset tekevät lipun tarkastamisesta elämän ja kuoleman kysymyksen. Ihan oikeasti - kukaan ei kulje siellä pummilla! Paikkarilla liikkuminen on kätevää, ja reittisovellus Ruter on helppo ja luotettava. Valkkaa alasvetovalikosta lähtö- ja saapumispaikka, ja se on siinä. Jos ei ole varma mikä on pysäkin nimi, tutki karttaa. Reitti 30 vastaa sightseen touria – bussi jyryyttää pitkin keskikaupunkia, vanhan aukion ohitse ja peltomaisemia myötäille kohti museokohteita. Niemellä on myö suosittuja kävelyreittejä ja uimarantoja.

Norsk Folkemuseum on Seurasaari kertaa kaksi. Folkemuseum pitää sisällään 160 rakennusta, joista vanhin on vuodelta 1200. 14 000 m2 museoalueen koluamiseen kannattaa varata aikaa useampi tunti (= koko päivä) ja hyvät jalkineet. Museo on todellinen aikamatka! Siellä vastaan käpyttelee sekä tavallisia talliaisia eli meitä turisteja että paikallisia eri vuosisadoilta: museon "dress code" vaihtelee 1200-luvulta 1800-luvun hepeniin.

Museo on panostanut kiitettävästi alueen elämyksellisyyteen ja historian elävöittämiseen. On totta, että rakennukset alkavat elää aivan toisenlaista tarinaa, kun näen roolihahmot työssänsä. Museoammattilaiset rikastuttavat museokokemustasi eli ei muuta kuin turistivaihde päälle ja nauttimaan kierroksesta: "Kuka sä olet? Mitä silloin syötiin?" :) Roolihahmojen lisäksi alueella on paljon muutakin tekemistä: elukoiden rapsuttelua, tanssin opetusta, työnäytöksiä, ostopaikkoja, luentoja ja vaihtuvia näyttelyitä museon sisätiloissa.Syksyisin voi osallistua perunan nostoon!

Mikä tekee alueesta poikkeuksellisen rikkaan museokokemuksen? Vastaan: alueen laajuus ja poikkeuksellisen runsas ja monikerroksinen rakennusperintö. Museoalueelle on siirretty pihapiirejä ja rakennuksia eri vuosisadoilta, eri maakunnista pitkin poikin Norjaa: asuinrakennuksia, pytinkejä, aittoja ja muita maatalousrakennuksia. Alueelle on siirretty jopa kokonaisia pihapiirejä ja kerrostaloja kulttuuriperinnön vaalimiseksi! Kokonaisuudessaan museon 16 000 esineen kokoelma kertoo tarinaa norjalaisesta kulttuurista maaseudulla ja kaupungissa, arjesta ja juhlasta eri yhteiskuntaluokista 1500-luvulta tähän päivään. Se on myös maailman ensimmäinen ulkoilmamuseo.

Museon ydin on kuningas Oskar II:sen viiden merkittävän rakennuksen kokoelma. Sen ehdoton helmi on Golin sauvakirkko, joka on ajoitettu noin vuodelle 1200. Tosin vain kolmas osa kirkon puurakenteista on keskiajalta. Kirkon kauneus on sen rikkaassa ja runsaassa puukaiverruksissa. Sekä ulko- että sisätiloja koristaa riimukirjoitukset ja kaiverrukset, jotka käsittävät sekä eläin- ja ihmishahmoja mutta myös geometrisiä muotoja. Yhdessä kirjoituksista lukee "Kiss me, because I am so sad". Valitettavasti en onnistunut saamaan tarkkaa kuvaa kirkkosalin apsiksen maalauksesta (1623). Kuten myös suomalaisen serkun ulkoilmamuseossa Seurasaaressa Karunan kirkossa, voi Golin kirkossa järjestää vihkitilaisuuden. Muuten sisätilat ovat suljettu yleisöltä. Tällä kirkolla tuntuisi olevan joku maaginen aura, se on kaikessa kauneudessaan sekä samanaikaisesti vahvasti läsnä että poissaoleva. Aivan kuin vanhat hirret olisivat imeneet kaiken menneen, ohikulkevien ihmisten murheet ja huolet, elettyjen ja koettujen kirkkojuhlien tunnelmat kasteesta hautajaisiin.

Komean kirkon lisäksi alueella on mm. yksi Oslon keskustan 1800-luvun lopun vanhoista kerrostaloista (osoite Wessel gate 15), 1950-luvun bensa-asema sekä vanha kaupunki kortteleinen ja kauppoineen. Museoalue on kuin Norja pienoiskoossa. Jo pelkkä kirjoittaminen saa sykkeet koholle! Alue on massiivinen, laaja kuin valtameri, musta aukko.... Noh, jos ei nyt liioiteltaisiin.

Norsk Folkemuseum on mielestäni koko perheen museokohde, ja parhaiten siellä viihtyy aurinkoisena päivänä keväällä ja kesällä. Varaa runsaasti aikaa alueen tutustumiseen! Museo on avoinna sesonkiaikaan päivittäin 10-18 ja kauden ulkopuolella arkisin 11-15, viikonloppuisin 10-16. Aikuisten lippu on 125 NOK, lasten 40 NOK. Museoon voi ottaa koiran mukaan, ja omat eväätkin ovat sallittuja. "Hyvää asiakaspalvelua," sanon minä!

Jos ei tässä vaiheessa jalat väsy niin silmät ainakin ja nälkäkin on, pakko lounastaa ja sulatella näkemäänsä. Museon kahvila on lipunmyynnin yhteydessä.