26.2.2019

Pitkällä loikalla Australiassa: Eka hike

Ekaan vaellusaamuun oli kihelmöivää herätä - aallot löivät Blanket Bayn rantakiviin ja matkakaveri kuorsasi. Samoihin ääniin oli myös nukahtanut :) Aamulla jaloissa poltteli - eka 12 km vaellus oli edessä! Mahtavuutta! Kävelin yksin, omaan tahtiin ja tallensin omalle kovalevylle kokemukset, joihin on haikean ihana palata vuosi matkan jälkeen. Blogin kirjoittaminen on taas jäänyt päivätöiden takia, mutta nyt tuli taas tarve kirjoittaa ja muistella reissua. Matkan vuosipäivänä olen yhtä ihmeissäni reissusta kuin mitä olin paikan päällä. Minä täällä - Ausseissa! Mahtavaa!!!

Pieni poukamaranta Blanket Bay oli jonkun iso matkaoppaan mukaan "piilotettu helmi" ja pitihän se paikkansa! Ranta oli kuin kivi"peittojen" =blanket /laattojen peittämä. Pehmeästä rantahiekasta kohoavat kivipaasilaatat olivat aaltojen pyöreiksi muotoilemia. Niissä oli kiva istuskella ja aistia merta, mutta iltauinnilla ne olivat arvaamattomat - liukkaat ja hankalat ylittää. Blanket Bayn ranta on vain parisen sataa metriä pitkä ja sinne oli huuhtoutunut mitä kummallisimpia leviä, joita ihmettelin samalla, kun huokailin kaikkea kauneutta, meren  ja lintujen ääniä!

Blanket Bayn kivipeitot

Tällä rannalla on käpsytellyt muitakin kasvisyöjiä kuin minä - nimittäin dinosauruksia! Rannikolla on ns.  Dinosaur Cove, luola, josta on tehty arvokkaita paleontologisia aarteita mm. Leaellynasaura amicagraphica -kasvisyöjän hammas. "Lelly" hengaili rannalla n. 118–110 miljoonaa vuotta sitten :) Nykyisin alueella elää vain 600 mustapäätylliä, joiden pesintäajan elokuusta helmikuulle toivotaan leirintäalueen käyttäjien kiinnittävän erityistä huomiota. Pesivää lintua tai pesää ei saa häiritä, ruokaa ei sää jättää linnuille tai pienpedoille eikä jätteitä muutenkaan heitetä luontoon.

Blanket Bayn leirintäalue on pieni, vain 22 paikkaa + hikereiden telttapaikat, ulkohuussit ja nuotiopaikat. Telttapaikat oli sijoiteltu niin, että niissä oli yksityisyyttä. Juomavettä ei ole saatavilla eikä täälläkään ole yleisiä roskiksia. Suihkua ei ole, mutta sukellus valtamereen ajaa saman asian! Campperi- ja/tai telttapaikka varataan ja maksetaan paikallisen metsähallituksen verkkopalvelun kautta (n. 30 AUS).

Osalle Otwayn kansallispuistoon on levinnut Cinnamon Fungus (Phytophthora cinnamomi), joka on mikroskooppinen maaperän aiheuttama taudinaiheuttaja. Se hyökkää ja tuhoaa kasvinjuuritasoja aiheuttaen kasveja kuolemaan veden ja ravinteiden puutteen vuoksi. On siis erittäin tärkeää auttaa vähentämään uusien infektioiden leviämistä!! Ennen reitille siirtymistä jalkineen puhdistetaan (desinfioidaan ja harjataan) Blanket Bayn puhdistusalueilla, joita oli reitin varrella muutamia.



Ensimmäinen näköalapaikka

Blanket Bay - Cape Otway -vaellusreitti on loistavasti kyltitetty eikä tällekään pätkälle tarvita muuta matkaan kuin hyvät jalkineet, juomista ja päähine. Reissukaveri jäi pakkamaan leiriä kasaan ja ajoi odottamaan Otwayn majakalle. Reitti kiemurtelee puskissa ja rantaa pitkin. Mulle jäi erityisesti mieleen ensimmäinen näköalapaikka, nokkasiilen kohtaaminen, perhosmetsä, vaihteleva kasvillisuus, tuulen tuiverrus ja meren pauhu. Ah - ihanuutta aisteille! Mukava, sopivasti vaihteleva ja innostava vaellusreitti. Meren äänet kuuluivat koko ajan eikä ruuhkaa ollut. Sain olla itsekseni ja edetä omaa tahtia, oli kaunista ja kaikki nii-iin erilaista kuin Suomen metsissä. Kepeä ja kiva reitti, helppo kohde keskikuntoiselle ja keski-ikäiselle museo- ja karkkiaddiktille.

Perillä minua odotti todellinen turistirysä, nimittäin Otwayn majakka. Mutta siellä on myös kaikki tarvittava: veski, ravintola, museo, opastettuja kierroksia eri kohderyhmille, majoitusmahdollisuuksia, jne. Majakka on Australian vanhin säilynyt ja sen ensimmäiset valot syttyivät 90 metrin korkeuteen vuonna 1848. Tämän terhakan majakan ohi ovat kulkeneet tuhannet siirtolaiset, vangit ja valaat. Majakalle pääsee vain pääsymaksun lunastamalla ja paikka on avoinna ympäri vuoden.

Alueella on paljon kiinnostavaa historiaa! Merenkäynti on hurjaa ja rannikkoa sanotaankin shipwreck coastiksi eli haaksirikkorannikoksi. Aivan majakan vieressä on hautausmaa, jossa oli yli sata vuotta vanhoja hautapaikkoja, erityisesti lasten hautakivet koskettivat.

Jos kiinnostuit, lue myös muut käytännön vinkit täältä.  Täältä matka jatkui kohti legendaarista Johanna beachiä. Let's go surfing now, everyboby's surfing now!


Matkalla kohti Otway majakkaa.






20.9.2018

Pitkällä loikalla Australiassa: Lornen vesiputoukset

Lorne on yksi niistä pikkukaupungeista, joissa kannattaa pysähtyä, kun reissaat pitkin Great Ocean Roadia. Lornessa on hitunen sellaista Espanjan Aurinkorannikon tuntua, mutta oikeasti ja aidosti se on yksi melbournelaisten kesälomakaupungeista hyvine palveluineen. Täällä(kin) on ihana ranta(-oja), vaellusreittejä, taidegallerioita, aamujoogaa rannalla, pittoreski kalastuslaituri, rantabulevardi, surffikansaa ja hyvää ruokaa.

Lornessa näin ensimmäisen koalani!! Oijoi, oli hellyttävää katsoa, kuinka tyyppi pötkötteli kaikessa rauhassa ylhäällä eukalyptyspuussa :) Koalat ovat hereillä vain n. kuusi tuntia vuorokaudessa. Pääosan päivästä he sulattelevat kuitupitoisen ja huonosti sulavan eukalyptyspuun lehtiä. Olisi ollut siistii nähdä kuinka koala liikkuu puussa, mutta tämä tyyppi päätti vain pötkötellä. Eukalyptysmetsässä tuoksuu raikkaalta sateen jälkeen - suosittelen aistimaan!

2015 alueella riehui laaja maastopalo ja sen jälkiä näki mm. Great Ocean Roadin varrella sekä metsissä. Vanhan lehtijutun perusteella palossa tuhoutui 50 taloa ja alueen laajuus oli  2000 hehtaaria (jalkapallokenttä 0,71 h). Vuoden 2015 maastopalon aikana paikallinen eläinsuojeluyhdistys keräsi vauva-koaloille ommeltuja pussukoita. Koalat ovat maastopaloissa heikoilla, koska ne liikkuvat vain 10 km tuntivauhdilla.

Lornessa meitä  kiinnostivat alueen uskottamattoman hienot vesiputoukset ja luontopolut. Alueella on yli 20 toinen toisistaan kauniimpaa vesiputousta! Paikallisesta matkailuinfosta saimme hyvät peruskartat ja -esitteet. Ja kuten olen jo aiemmin maininnut, täälläkin polut on hyvin hoidettuja ja viitoitettu. Sinun ei tarvitse tuhlata omaisuuksia karttoihin eli pärjäät vallan mainiosti perusesitteellä.
Luontopolut ja vesiputoukset esite

Erskine Falls on alueen ykköshitti, sen pituus on 30 m. Parkkipaikalta on 700 m laskeutuminen alas veisputouksen alle eli varaudu palatessasi Pispalan portaat henkiseen porrasjumppaan (250 porrasta). Nousun aikana voi levähtää lookoutspoteilla. Mutta kuinka kaunis vesiputous onkaan! Kuin paratiisissa! Alajuoksussa on pieniä laguuneja, rehevä ja trooppinen kasvillisuus. Vesiputoukselta lähtee 7,5 km reitti keskustan karavaanarialueelle (vaikeusaste vaativa).

Me bunkkasimme maksuttomalla Allenvale Mile Siten leirintäalueella. Tämä leirintäalue on ilmainen, roskaton eikä juomavettä ole saatavilla. Ulkovessa sentään on - jee! Pesulla käytiin meressä ja keskustan uimarannan suihkuissa. Paikka ei päässyt majapaikkojen TOP 10, mutta jotain ihmeellistä siellä tapahtui. Aamulla, kun pakkasimme telttaa ja tamineita kasaan, pelmahti iso ja melko kesy kookaburra aidan nokalle. Siinä se nakotti ja ilmeisesti odotti, että olisimme tarjonneet sille aamiaisen :) Kookaburran aamuhuuto on jäätävä!!!!
 
Leirintäalueelta oli näppärä lähteä reiteille, jotka menivät Won Wondah Fallsille ja Henderson Fallsille sekä  Sheoak fallsille ja Swallow cavelle. Kahdelle ekalle on leppoisa ja kepeä käppäilyreitti, jonka varrella näin koalan. Nämä vesiputoukset virtasivat vain niukasti, koska olihan jo helmikuu ja takana neljän kuukauden kesäkausi. Sheoak Fallsin alla on Swallow Cave, jossa pääskyset pesivät talven ajan. 

Lornesta minulle jäi mieleen rento rantafiilis, rehevät, kosteat ja hengittävät sademetsät, valtavat saniaispuut, iltapalan kokkaus ja kävely pitkällä kalastuslaiturilla, koalan näkeminen ja off road -ajelu. Ja tietty ne ihmeelliset vesiputoukset!

Ps. Lornessa kannattaa myös käydä kaupassa. Ihan totta! Ausseissa kaupungit ovat meidän mittapuulla pieniä eikä aina voi olla varma onko lähikauppojen valikoimissa mm. gluteenittomia tuotteita. Siksi minä tankkasin täällä auton täyteen gluteenitonta pastaa ja leipää. Great Ocean roadin vaellusreitti alkaa Apollo Baysta eli käy viimeistään siellä kaupassa. (Lue postaukseni Pitkällä loikalla Australiassa - Great Ocean Walk






Swallov cave






Henderson Falls