Smikkis-Smokis toteaa olevansa muutoksen edessä! Keinun edelleen, mutta vauhdin pitäisi hiljentyä tai sanotaanko, että kokeakseni vauhdin hurman, tulisi minun kohdistaa liike-energia oikein. Smikkis-Smokis rakastaa liikkumista - sen kaikissa muodoissa! Kipittelen suonikohjuisin jaloin, pyöräilen, autoilen punaisella pikkuCorsalla, tanssin, venyttelen, rapsuttelen pupusia ja matkustelen (en tosin niin paljon kuin haluaisin). Liikkuminen lisää hyvinvointiani. Mutta mutta - silti koen olevani aika-ajoin tyytymätön.
Smikkis-Smokiksen kevään suurin urakka on sovittaa arkeen pienisuuri nautinto. Sellainen teko tai tekeminen, jossa voin yhdistää osaamistani, luovuuttani ja kokea onnistumisen iloa. Sellainen teko tai tekeminen, joka lisää hyvinvointiani. Pelkkä fyysinen liikkuminen ja treenirääkki ei riitä (älä kuvittelekaan, että olen fitti kuin Jutta G. Olen viimeisen kahden vuoden aikana lihonut 8 kiloa).
Smikkis-Smokis kehuu itseään kertomalla, että on lahjakas. Osaan ommella ja askarrellapaskarrella. Eilen valmistin iltapuhteena keväisen kukkapannan, jonka nimesin aamulla kirjoitushatuksi! Osaan taittaa (Indesing, Illustrator) ja kuvankäsitellä (Photoshop). Hallitsen monia viestinnän työkaluja ja markkinoinnin perusteet. Filosofian maisterina minulla on valmiudet tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Kevätsuunnitelma onkin valjastaa valjastamattomat voimat hyötykäyttöön siviilissä!
Olen syksyn aikana ommellut kierrätyskankaista, yksinkertaisella kaavalla paitoja ja kesäyökkärin, josta tuli tosi herttainen. Molempien kaavoja pitää vielä hienosäätää, mutta varsinkin kesäyökkäriin olen todella tyytyväinen. Sain syksyllä idean, että perustan oman ekovaatemerkin. Logon olen jo suunnitellut ja Facebook -sivut valmisteilla. Jossain vaiheessa talvea huomasin, että olen pattitilanteessa. Pimeys vei kaikki ylimääräiset mehut eli ompeleminen on edennyt todella hitaasti.Tilaamatta on vielä oman ekovaatemerkin tuotelappu, joka tekee vaatteista huolitellun. Muistilappu itselle: jatka ompelutöitä ja tilaa tuotelaput.
Askartelin eilen illalla kukkapannan vanhasta hiuspannasta ja silkkikukista, jotka ostin kirpputoreilta. Kukkapannasta tuli ensimmäiseksi versioksi oikeinkin soma. Leikkelin kukkaset varsista, lisäsin kuumaliimaa ja asettelin pantaan. Nimesin 1. pannan kirjoitushatuksi ;) - se koristaa kutrejani parasta aikaa. Voin hauskuuttaa itseäni olemalla kukkapantatäti (vr kukkahattutäti). Muistilappu itselle: etsi kukkia ja pantoja. Älä polta sormia kuumaliimalla.
Kaikkia näitä pikkuaskartelupaskartelujuttuja voin tulevaisuudessa esitellä ekovaatemerkkisivuillani. Hip Hurraa! Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Kerron varmasti milloin julkaisen sivut! Ja sitten vielä viimeinen muistilappu itselle: kirjoita tarina Auguste Renoirin teoksesta Keinu (kts postaus Voimaannuttavia kokemuksia). Siitähän minun piti alunperinkin kirjoittaa, mutta päädyinkin johonkin aivan muuhun ;) Kiitos rönsyilyn!
Ja sitten vielä viimeinen muistilappu itselle: Loista ja valaise!
Lainaan tähän loppuun Buddhan sanoja:
"Ajatuksemme ovat kaikkein tärkeintä. Meistä tulee sitä mitä me ajattelemme."
 |
| Kukkapantatädin kirjoitushattu. |
 |
| Kesäyökkäri melkein valmis! Lankoja lukuunottamatta 100% recycled. |
