19.11.2015

Urku auki Stokiksessa



“For my part, I travel not to go anywhere, but to go. I travel for travel’s sake. The great affair is to move.”

 Robert Louis Stevenson


Minulla oli ilo ja onni nauttia suosikkilajistani speedwaysta Tukholmassa syyskuussa (26.9.2015). Olin haljeta innostuksesta! En ollut käynyt Tukholmassa vuosiin eli odotin matkaa todella paljon.

Ja kuinka helppoa onkaan poiketa Stokiksessa - Norwegian myy edukkaasti lippuja lahden yli ja Arlandan kentältä pääsee näpsäkästi keskustaan 45 minsassa (Flygbussarna, menopaluu n. 200 SEK). Perjantaiaamuna hypättiin Tampereelta junaan, vaihdettiin Tikkurilassa ja päästiin uudella kehäradalla kentälle. Simple as that!

Niinhän se on, että naapurissa pitäisi käydä useammin. Kolmessa päivässä ennätti irtautua  "arjen haasteista", nähdä kaupunkia, fiilistellä kahviloissa ja tietysti - parasta - kuulla kaks'tahtikoneen laulavan ja metanolin haisevan!

Miun matkakumppanina oli siskolta lainattu nuorisojaosto. Meillä oli tosi hauskaa! Oli hurjan mukavaa nähdä kuinka ensimmäisestä kummilapsestani on kasvanut fiksu nuori mies. Matka oli hänelle riparilahja minulta. Arkisten kiireiden keskellä kuulumisten vaihtaminen jää tasolle "Mitä kuuluu? Ihan hyvää...". Yritä siinä sitten pysyä kärryillä mitä nuoret tekevät, mistä he tykkäävät ja mitä he ajattelevat. Matkalla saimme olla yhdessä ja jutella. Se oli minulle tämän matkan antoisin kokemus - yhteinen muisto ja hyvän olon tunne siitä, että kummipoikani halusi lähteä reissuun  minun kanssani. Tiedätkö mikä on sinun kummilapsesi suosikki artisti, lempiruoka, paras kaveri tai haaveammatti?

Perjantaina poikkesimme Tukholman keskiaikaisessa museossa, joka sattui matkan varrelle, kun käppäilimme raikkaassa syys-säässä keskustan ostosparatiisista Södermalmille. Museo kertoo nimensä mukaisesti keskiaikaisesta Tukholmasta. Perusnäyttely on elävä ja tarinallinen kokonaisuus. Minulle jäi erityisesti mieleen 20-metrinen vene, joka löytyi läheisestä kanavasta 1930-luvulla. Mutta itse veneen arvioitu rakennusikä ajoittuu 1522-1527!

Mutta veneistä venein on Vasa -laiva! Vasa-museo oli kummipoikani valitsema kohde. Valinta sopi myös minulle erittäin hyvin, koska olen leikkinyt kummipoikieni kanssa merirosvoja, kantanut joulupukin konttiin Pirates of the Garibbean  -legolaivoja ja hekotellut itse elokuville ja ah - niin loistavalla Johnny Deppille. Vasa -laiva on maailman ainoa jäljellä oleva 1600-luvulla rakennettu laiva, joka upposi neitsytmatkalla 1628. Se on kerrassaan hengästyttävä ja vaikuttava! Laiva on valtavassa salissa, jota ympäröi muut näyttelytilat. Museon verkkosivujen mukaan 1600-luvun sotalaivat eivät olleet vain sotakoneita vaan ne olivat kelluvia palatseja. Vasa -laivassakin oli yli
14 000 veistosta eli nyt puhutaan kelluvasta veistosparatiisista. Konservointitutkimukset ovat paljastaneet, että veistokset olivat maalattuja räikeillä väreillä (mm. punainen, kulta). Värimaailma ja veistosaiheet olivat aikansa sotapropagandaa, jonka tarkoitus oli näyttää vihollisille, että "Me ollaan parhaita ja mahtavia!".

"Vasa -laiva uppoaa!"


Meidän hostelli - Hostel Mosebacke - oli Södermalmilla. Ihan ok mesta. Saimme käytävän päästä rauhallisen huoneen, aamiainen oli todella runsas, keittiöstä oli tarpeelliset kokkausvälineet ja sijainti tietysti aivan huippu! Ainoa miinus oli, että huone oli viileä. Kuulostan ihan mummolta, mutta nuorisojaostonkin mielestä huoneessa oli turhan kylmä! Laitoimme yöksi ilmanvaihtokanavan päälle paperia niin saimme vähennettyä vetoisuutta... Ja volaa - tädiltä eivät jäätyneet varpaat. Gluteenittoman aamupalan loihdin hankkimalla omat leivät ja myslit lähikaupasta - siis oikeasti kadun toiselta puolelta. Testasin Risentan myslin, joka oli tosi rapsakkaa. Suosittelen! Harmikseni en ole löytänyt sitä Tampereelta.

Hyppäsimme rohkeasti fillarien satulaan ja kiersimme kaupunkia pyöräillen. Vuokrasimme pyörät Stockholm city bikestä  (165 SEK/3 päivää). Fillariparkkeja oli pitkin kaupunkia ja pyörät olivat ajomukavuksiltaan riittävät pikkulenkkeihin. Viikonloppuna oli todella mukavat kelit ja siksi pyöräilystäkin tuli nautinto! Kävimme fillareilla mm. Djurgårdenilla ja Vasa laivaa katsomassa sekä vastarannallaValokuvausmuseossa (Fotografiska museet, tästä myöhemmin lisää). Oli kiva pyöräillä vanhassa kaupungissa ja meren rantaa pitkin! Kuinka kaunista! Minun parhaat matkamuistot syntyvät usein museoista, mutta parasta matkan teossa on itse matkan teko! Minuun iskee kihelmöivä tunne siitä, että pystyy aistimaan uuden näkemällä, maistamalla, tuoksuttamalla! Koko keho virkistyy ja eläytyy tunnelmiin ja maisemiin.




Päivän pupun bongasin vanhasta kaupugista.


Tälläisessa keltaisessa rapatussa talossa asuisin mielelläni.

Mutta hei - itse asiaan! Lauantai-iltapäivänä napattiin paikallisjuna Friends Arenalle, jossa ajettiin Speedway GP eli MM-sarjan kolmanneksi viimeinen kisa. Ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua! Puhkikuluneessa Tampere FIM Speedway GP t-paidassa edustettiin nuorisojaoston kanssa suomalaisia faneja. Tai Woffinden oli 99 % varma maailmanmestari, mutta koska laji on arvaamaton ja täynnä yllätyksiä, ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Jos laji ei ole sinulle tuttu, niin speedwayssä ajetaan ovaalin muotoista rataa moottoripyörillä, jossa ei ole jarruja ja vaihteita. Pyörät painavat alle 100 kg ja niissä on 500 heppainen kone. Kisassa ajetaan 23 erää, josta viimeinen finaali ja 21-22 erät semifinaaleita. Ukkoja on jokaisessa lähdössä neljä, kierroksia ajetaan neljä ja pisteitä jaetaan ekalle maaliin tulleelle 3, tokalle 2, kolmannelle 1 ja viimeinen ei saa pisteen pistettä. Kilpailu on siis mies miestä vastaan.

Speedway on arvaamaton, fyysisesti rankka, nopea ja viihdyttävä laji. Kolareita ja kolhimisia sattuu vähän väliä. Tällä kaudella GP-kuski Darcy Ward ajautui laitaan Puolan liigassa ja on kolarista lähtien ollut sairaalassa. 23-vuotias aussi on halvaantunut, mutta pääsee liikkumaan pyörätuolilla ts. kädet toimivat. Toiveita on, että ukko pääsee taas jaloilleen! Muut PG-kuskit ja fanit ympäri maailmaa ovat tukeneet Wardia kampanjalla #getwelldarcy. Ihan mieletöntä kuinka sosiaalisessa mediassa muut kuskit ovat osoittaneet myötätuntoa ja tukea kilpakaverille! Monet äijistä ajavat Englannin, Ruotsin, Tanskan ja Puolan liigoissa, josta noustaan sitten GP-tasolle. Kun matkustus- ja kilpailupäiviä on kaudessa satoja, tulee kilpakaverit pakostakin tutuksi.

Lokakuussa uutisoitiin, että Tampereella ei enää toistaiseksi ajeta GP sarjan kisoja eli sitä on taas lähdettävä merta edemmäksi kalaa! Ruotsiin tietysti ja Tanskaan. Menee lähimatkailuksi!

Katso illan finaali

Katso illan highlightit





























Ennen kilpailua kuljettajat esitellään paikallisen mp-kerhon kanssa.


Hauskaa väliaikaviihdettä ruotsalaisittain!
Semifinaaleiden kaksi parasta kuskia pääsee finaaliin.

Finaalin voitti 108 Tai Woffinden. Tuleva maailmanmestari!

Speedway GP päättyy aina ilotulitukseen - son kansan juhlaa!

12.11.2015

Moodiksissa

Tukholma on kertakaikkisen kiva kaupunki. Palaan syyskuussa tehtyyn reissuun uudelleen ja uudelleen = matkakuume on siis selkeästi nousussa :)

Ennen uutta matkaa muistelen kävelyhetkiä Tukholman kantakaupungissa. Käppäillessäni Södelmalmilla törmäsin ihanaan butiikkiin nimeltä In the Mood ( Renstiernas gata 14, 11628 Stockholm). Se on kahden kerroksen antiikki- ja sisustuspuoti, jonne mennään sisälle hauskasti kadun kulmasta. Puodin ihan kaikistakaikista upeimmat löydöt ovat alakerrassa!Tällä kertaa osui ja upposi - juuri sopivasti erilaista ja erikoista esineistöä, mutta kaikki sopivat myös hienosti arjenkäyttöesineiksi. Smikkis-Smokis on nimittäin sitä mieltä, että olipa tavara vanha tai uusi on sen mentävä käyttöön eikä hyllylle pölyttymään. Piipahda liikkeessä ja nappaa mukaasi jotain omaperäistä!

Olen itse vähentänyt rajusti "turhan" hankkimista kotiin. Muutin vuosi sitten pieneen kotiin ja jouduin luopumaan monesta itselleni tärkeästä esineestä. Tai niin minä ainakin luulin. Elämäni onni ei synny seinistä ja tavaroista vaan hyvästä olosta, kävelyhetkistä luonnossa, nauramisesta ystävien kanssa, rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan, makunautinnoista ja tietysti Aarnen ja Martan (pupuni) hupsutteluista. Smikkis-Smokis myöntää, että kaikki kaunis on lähellä sydäntäni, mutta liiallinen koreilu ei saa minua puhkeamaan kukkaan. Minä loistan silloin, kun ravitsen juuria, en lehtiä. Ja matkustelu on parasta ravinnetta juurille!

Nauti näistä hetkistä kanssani Tukholma kaduilla! Nähdään taas!

ps. Matkakuume on siis kovassa nousussa, mutta minnehän sitä matkustaisi? Ei mitään Atlantin ylityksiä vaan lähelle rentouttumaan. Ehkä parin päivän matkalle Euroopan metropoliin..



Ihanainen in the Mood











2.11.2015

Mistä ne meuhkaa?

Naapuri ei suottaa meuhkaa Tukholman näyttelytarjonnasta. Sinne matkustava ei voi välttyä näkemästä Fotografiska museetin eli valokuvamuseon  näyttelymainoksia! Kohteen pitäisi kuulua kaikkien Visit Stockholm - listalle, koska paikka on upea. Smikkis-Smokis antaa kaikille luvan meuhkata valokuvataiteesta :) Fotografiska on enemmän kuin pelkkä museo! Se on kasvanut viidessä vuodessa Tukholman suosituimmaksi kohteeksi.

Perustajat Jan and Per Broman avasivat museon yksityisellä rahoituksella keväällä 2010, ja menestystarina on ollut huikea - vierailijoita kohteessa käy vuosittain yli 500 000. Miten se on mahdollista? Talon tarina on mietitty konseptoidusti, tarkkaan ja harkitusti. Kaikki tekeminen perustuu laatuun ja tietysti korkeatasoiseen näyttelytarjontaan. 5 500 neliötä pitää sisällään näyttelytilat kolmessa kerroksessa, ravintolan, kokoustilat ja museomyymälän. Museolla on ollut kunnia järjestää jo etabloituneiden taiteilijoiden näyttelyitä ja tarjota ponnahdusalustan tulevaisuuden tekijöille. Näin syyskuussa seuraavat näyttelyt



  • Inez & Vinoodh Pretty Much Everything 2015, 27.9.2015 asti
  • Nygårds Karin Bengtsson Untold Stories 15.11.2015 asti 
  • Höstsalongen 2015 1, 22.11.2015 asti 

Syyssalonkiin oli avoin näyttelyhaku eli valituksi näyttelyyn saattoi tulla myös harrastajakuvaajat. Yli 2 000 hakemuksesta jury valitsi näyttelyyn kolmisenkymmentä tekijää. Kuvasarjat olivat sanoitettuja/aukikirjoitettuja eli kuvaajat kertoivat luomisprosessistaan tai teemoistaan. Hauska ja monipuolinen näyttely - tykkäsin kovasti.  Untold Stories oli unenomainen, mystinen ja herkkä näyttely. Nygårds Karin Bengtsson on syntynyt 1972 ja valmistunut Helsingin Taikista 2003. Näyttely on taiteilijan uran suurin yksityisnäyttely. Inez &Winoodhin näyttely Pretty much everything oli silkkaa revittelyä, rokkia, poppia ja overeitä! Inez van Lamsweerde ja Vinoodh Matadin ovat työskennelleet muotikuvauksen parissa yli 25 vuotta. Pintaa sekä syvältä että läheltä - sitä oli tarjolla vanhassa tullikamarin rakennuksessa!
 


Nygårds Karin Bengtsson, Untold stories
Syyssalonki: Koskettava kuvatarina kuvaajan isoisästä.
Hahaa - päivän pupu!